Tekniikkapähkinä #4

Blogin tavanomainen sisältö on tauolla huhtikuuhun asti. Editoin näppäimistö sauhuten käsikirjoituksesta uutta versiota, minä aikana täällä blogissa ilmestyy kuusiosainen Tekniikkapähkinä.

Mikä Tekniikkapähkinä?

Tekniikkapähkinä on ajatushaaste tai harjoitus, jonka tarkoitus on herättää pohtimaan jotakin tarinan peruspalikkaa. Pähkinän saa ratkaista niin kuin itse haluaa, oli se sitten yhdellä lauseella tai kokonaisella novellilla, ja haastetta saa vapaasti myös muokata niin, että se vastaa paremmin kirjoittajan makuun tai oppimistarpeisiin.

Pähkinän vastauksia ei ole pakko jakaa, mutta ne saa jättää kommenttiosioon, jos haluaa käydä niistä keskustelua muiden lukijoiden kanssa. Lupaan itse lukea jokaisen vastauksen ja kommentoida niitä, ja ehkä jokin pähkinä herättää miettimään laajemminkin jonkin asian merkitystä tarinankerronnalle. Tekniikkapähkinöiden ratkaisut ovat kuitenkin vastaajien omaisuutta, eli muistakaa pyytää lupa, jos innostutte toistenne vastauksista. Annan omalta osaltani luvan julkaista tekniikkapähkinän pohjalta vaikka romaanin, jos sellainen sattuu syntymään!

Pähkinöitä voi pallotella myöskin ystävän kanssa! Monet mielenkiintoisimmista käymistäni keskusteluista lähtevät liikkeelle "mitä jos?" -kysymyksistä, ja tässä ilmenevät pähkinät ovat monet sellaisia, että olen kirjoittanut ne talteen jonkin inspiroivan keskustelun päätteeksi.

Viikon teema: Motivaatio

Ei ole tekoja ilman motivaatiota: ihminen ei nouse joka aamu sängystäkään, jollei tällä ole syytä tehdä niin. Moni on valmis uhraamaan paljon sen eteen, että saavuttavat tärkeän tavoitteen tai palkinnon, oli se sitten yhteistä hyvää koskeva tai henkilökohtainen. Aatteet ja halut ohjaavat meitä, ja niinpä näiden ymmärtäminen myös tarinankerronnassa on tärkeää.

Tarinoiden antagonistit jäävät kuitenkin herkästi motiiveiltaan ohuiksi, karrikatyyrisiksi uhkakuviksi, joiden teot selitetään puhtaalla pahuudella. Oman päänsä sisällä nämä antagonistit ovat kuitenkin oman tarinansa sankareita -- radikaaleja uskalikkoja, jonka näkemys maailmasta on heidän itsensä mielestä täysin perusteltuja. Siksi he yrittävät niin usein puhua tarinan päähenkilöä puolelleen ja saattavat jopa suuttua, kun heitä ei suostuta uskomaan. Jos muut vain kuuntelisivat heitä…

Tämän viikon pähkinässä astutaan siis perinteisen antagonistin saappaisiin. Onko antagonismi ehkä sittenkin vain katsojan silmissä?

Henkilö on järkähtämättömän vakuuttunut, että ainoa keino pelastaa maailma on tuhota se. Miten hän perustelee ajatuksen itselleen ja muille, kun kukaan hänen ympärillään ei usko häntä? Kuinka pitkälle hän on valmis menemään todistaakseen olevansa oikeassa?

Onko henkilö sittenkin väärässä? Entä, jos hän onkin oikeassa? Miten voimakkaat aatteet muokkaavat henkilöhahmoa verrattuna sellaiseen, joka on aina muiden vietävissä? Hauskaa pähkinöintiä!