Tämä käsikirjoitus vei paljon enemmän aikaa kuin millään olin osannut odottaa, mutta tässä se nyt on, 67,200 sanan mittainen möhkäle, josta lähikuukausina vielä kuoriutuu viimeistelty romaani. Olen viimeiset puoli vuotta pitänyt taukoa opiskelusta ja se kyllä näkyy sanamäärissä, sillä olen pystynyt joulukuusta asti keskittymään melkein yksinomaan kirjoittamiseen. Olen noussut aamulla, syönyt aamupalan ja istunut suoraan työpisteelleni -- paitsi tietysti niinä päivinä, jolloin punainen lanka oli jonkin aikaa kadoksissa.
En ole koskaan ennen editoinut käsikirjoitusta, joten huomenna minulla alkaa aivan uusi seikkailu, jossa voi tapahtua aivan mitä tahansa. Olen yrittänyt pitää ystäviäni ja sukulaisiani parhaani mukaan pimennossa tarinan sisällöstä, koska betalukijoita on aika hankala löytää. Kirjaraakileen lukeminen on aikamoinen urakka johon liittyy aivan omat taitonsa. Editoinnin lisäksi minun on siis opeteltava opettamaan muita, miten he voivat opettaa minua. (Kuulostaako hankalalta? Palaan toivottavasti aiheeseen myöhemmin kevään/kesän aikana.)
Editoinnista on yllättävän hankala löytää hyviä ohjeita pelkän Google-haun perusteella, joten minusta olisi hauska kuulla muiden kirjoittajien kokemuksia. Monet tuntuvat inhoavan editointia, mutta ainakin näin juhlahuumassa odotan sitä vielä innolla. Ties vaikka muutan mieleni pian. Olen usein kuullut sellaisen peukalosäännön, että editointi kannattaa aloittaa isoista asioista, kuten rakenteesta, hahmoista, pääjuonesta ja niin edelleen, ja siirtyä siitä yhä pienempiin kokonaisuuksiin: luvuittain, kappaleittain, lauseittain ja viimein jopa sanatasolla (tosin lause- ja sanatason editointi ovat minulle melkoinen sudenkuoppa. Aina olisi jotakin pientä paranneltavaa, mutta jossakin vaiheessa on pakko päästää irti).
Monesti suositellaan, että editointi kannattaa tehdä paperilta lukien. Tällä hetkellä en vielä oikein tiedä, miten aion tulostaa noin 300-sivuisen nivaskan ainakin kolmeen kertaan, mutta tätä varten ne vanhemmat kai ovat. Kirjastoissakin on usein mahdollista käyttää tulostinta.
PS. Opin että Scrivenerissä on kätevä toiminnallisuus versiohallinnalle eli Snapshotit. Tätäkään en ole koskaan ennen käyttänyt, joten saa nähdä miten se luonnistuu. Ongelma kerrallaan!
En ole koskaan ennen editoinut käsikirjoitusta, joten huomenna minulla alkaa aivan uusi seikkailu, jossa voi tapahtua aivan mitä tahansa. Olen yrittänyt pitää ystäviäni ja sukulaisiani parhaani mukaan pimennossa tarinan sisällöstä, koska betalukijoita on aika hankala löytää. Kirjaraakileen lukeminen on aikamoinen urakka johon liittyy aivan omat taitonsa. Editoinnin lisäksi minun on siis opeteltava opettamaan muita, miten he voivat opettaa minua. (Kuulostaako hankalalta? Palaan toivottavasti aiheeseen myöhemmin kevään/kesän aikana.)
Editoinnista on yllättävän hankala löytää hyviä ohjeita pelkän Google-haun perusteella, joten minusta olisi hauska kuulla muiden kirjoittajien kokemuksia. Monet tuntuvat inhoavan editointia, mutta ainakin näin juhlahuumassa odotan sitä vielä innolla. Ties vaikka muutan mieleni pian. Olen usein kuullut sellaisen peukalosäännön, että editointi kannattaa aloittaa isoista asioista, kuten rakenteesta, hahmoista, pääjuonesta ja niin edelleen, ja siirtyä siitä yhä pienempiin kokonaisuuksiin: luvuittain, kappaleittain, lauseittain ja viimein jopa sanatasolla (tosin lause- ja sanatason editointi ovat minulle melkoinen sudenkuoppa. Aina olisi jotakin pientä paranneltavaa, mutta jossakin vaiheessa on pakko päästää irti).
Monesti suositellaan, että editointi kannattaa tehdä paperilta lukien. Tällä hetkellä en vielä oikein tiedä, miten aion tulostaa noin 300-sivuisen nivaskan ainakin kolmeen kertaan, mutta tätä varten ne vanhemmat kai ovat. Kirjastoissakin on usein mahdollista käyttää tulostinta.
PS. Opin että Scrivenerissä on kätevä toiminnallisuus versiohallinnalle eli Snapshotit. Tätäkään en ole koskaan ennen käyttänyt, joten saa nähdä miten se luonnistuu. Ongelma kerrallaan!
Onneksi olkoon! Munkin käsikirjoitus on loppusuoralla ja pian alkaa sama editointiurakka. En tiedä, onko se joku sääntö, että tulostettua tekstiä on helpompaa käsitellä. Siinä on kova vaiva, joten kannattaa varmaan ensin editoida koneella?
VastaaPoistaVielä kerran, onneksi olkoon!
Paperieditointi toimii parhaiten kun siirtyy kappale- ja lause-editointiin, koska paperilla kaikki näyttää erilaiselta ja tekstiä ei tule silmäilleeksi vaan (toivottavasti) kunnolla lukeneeksi. Itsekin teen ensimmäiset editointikierrokset koneelta, kun kyseessä on kuitenkin vasta isoja muutoksia. Olen siinä hassussa tilanteessa, että saatan lisätä käsikirjoitukseen enemmän kuin poistaa sitä, koska jätin pois paljon arjen kuvausta jota luultavasti tarvitsen viimeistellyssä kirjassa.
Poista