NaNoWriMo alkaa!

NaNoWrimon (kansallinen romaaninkirjoituskuukausi, lisätietoa täältä) lähestyminen on saanut minut pohtimaan sitä, mitä merkitsee olla kirjailija.Kysymys on kirjoittamista harrastavalle kipeä, koska kirjoittaminen voi ihmiselle olla koko elämä ja silti tästä voi tuntua, ettei tämä ole oikea kirjailija tai runoilija siksi, ettei ole koskaan julkaissut mitään. He eivät tiedä, että sama pelko vaivaa usein jopa best seller -kirjailijoita, jotka synkkinä hetkinään kärsivät tunteesta aivan yhtä lailla. Neil Gaiman kutsuu ilmiötä nimellä the Impostor Syndrome.

The problems of failure are hard.

The problems of success can be harder, because nobody warns you about them.

The first problem of any kind of even limited success is the unshakable conviction that you are getting away with something, and that any moment now they will discover you. It's Impostor Syndrome, something my wife Amanda christened the Fraud Police.

In my case, I was convinced that there would be a knock on the door, and a man with a clipboard (I don't know why he carried a clipboard, in my head, but he did) would be there, to tell me it was all over, and they had caught up with me, and now I would have to go and get a real job, one that didn't consist of making things up and writing them down, and reading books I wanted to read. And then I would go away quietly and get the kind of job where you don't have to make things up any more.

— Neil Gaiman

Kirjailija Chuck Wending sai NaNo-aiheisella blogikirjoituksellaan minussa aikaan odottamattoman muutoksen. NaNoWriMon merkitys ei ole vain siinä, että päivittäisen sanamäärän saavuttamiseksi kirjoittajan on usein päästettävä itsekritiikistään irti ja yksinkertaisesti kirjoitettava, vaan siinä, että jokainen 50 000 sanan saavuttaja on voittaja. Tilastot puhuvat karua kieltä siitä, kuinka moni haasteessa lopulta onnistuu.

Oikeille kirjailijoille jokainen kuukausi on NaNoWriMo. Juuri jatkuva kirjoittaminen tekee heistä kirjailijoita. "Writers write", Neil Gaiman on sanonut. "That's what makes them writers". Koko kirjailija olemisen suuri, tuskallinen ja jopa mystifioitu olemus kiteytyy näihin kahtseen lauseeseen. Se, oletko kirjailija, ei ole millään lailla riippuvainen siitä, onko teoksesi julkaistu vai ei. Suomessa kaikista kustantajalle lähetetyistä teoksista julkaistaan vain prosentti, koska markkinamme ovat niin pienet. Minunkin romaanini, kun se valmistuu, tulee luultavasti kiinnostamaan vain kolmea suomalaiskustantamoa. J.K. Rowlingin täytyi lähettää omansa kahteentoista. Suomessa hän ei ehkä olisi onnistunut.

Olen ylpeä jokaisesta viikosta, jona pystyn kirjoittamaan edes puoli tuntia päivittäin. Usein en voi muuta kuin haaveilla minkäänlaisesta produktiivisuudesta, mutta minun on opittava luottamaan siihen, että jos teen osani eli kirjoitan pääsen, olkoonkin sitten vaikka sana kerrallaan, päätepisteeseen. Juuri se tekee ihmisestä kirjailijan.